Blogini kertoo omasta elämästäni. Aloitan kertomalla menneestä elämästäni, johon sisältyi paljon odottamattomia asioita. Päivä päivältä pääsemme aina lähemmäs tätä päivää ja nykyisiä hetkiä perhe-elämässä.
Kategoriat: rakkaus, perhe, elämä
Suosituimmat: 88
Kuumimmat: 458
Uusimmat: 42

Alkoi lähestyä hetki, että pitää alkaa suunnitella tytölle ristiäisiä oli ihana ajatella, että kohta saa juhlia itse tykkään todella paljon juhlista, kun saa nähdä ihmisiä ja varsinkin nyt kun aika paljon on kotona lasten kanssa, eikä oikein voi minnekkään lähteä. Vaikka onhan se paljon helpompi mennä jonkun muun järjestämiin juhliin, kun ei tarvitse tehdä itse mitään vaan voi mennä valmiille ja nyt olisi paljon tekemistä ja piti vielä miettiä mikä olisi sopiva nimi meidän pikku prinsessalle....

Sairaalassa kaikki oli mennyt todella hyvin ja odotin jo kovasti, että pääsemme kotiin. Iiroa oli kova ikävä ja oli outo olla niin monta yötä erossa pojasta. Onneksi kuitenkin Iiro pääsi isin kanssa käymään sairaalassa katsomassa meitä. Kun he tulivat yhdessä ensimmäistä kertaa Iiro tuntui heti kamalan isolta pojalta. Etenkin hänen päänsä näytti jotenkin paljon isommalta kuin ennen, vaikka ei se varmasti muutamassa päivässä mihinkään ollut paisunut, olin vain katsellut jo hetken toista paljon...

Minusta tuntui melkein kaksi viikkoa joka ilta, että nyt se vauva syntyy ja sanoin aina miehelleni, että ihan varmasti meidän pitää lähteä tänä yönä, mutta ei tuntui että vauva aikoo jäädä asumaan mahaani eikä tule ulos ollenkaan. Olin viimeisen viikon jo kovin kipeä ja aika väsynyt olisin kovasti halunnut jo, että vauva syntyy, laskettu aikakin meni ohitse eikä vieläkään vauva ollut syntynyt. Edellisellä neuvola käynnillä me molemmat minä ja neuvola täti olimme sitä mieltä, että tuskin tulen...

Työskentelin kaupassa, minun työhöni kuului kuorman purku, varasto jutut, kassatyö, tuotteiden paisto ja myös siivoaminen. Minun työni oli aika nopea tempoista ja fyysisestikkin rankkaa, työpäivän aikana ei ollut ylimääräistä aikaa, vaan ennemminkin työpäivä loppui kesken ja tekemistä olisi ollut vielä paljon. Alkuun mietin kovasti, mitenhän pystyisin olemaan töissä ja miten jaksaisin, että olisinkohan kovin kipeä ja väsynyt tai miten pysyisin siinä nopeassa tahdissa mukana. No turhapa sitä oli...

Aloimme miettiä, että odotankohan minä toista lasta. Kävimme hakemassa kaupasta testin ja teimme sen ja se oli positiivinen, eli meille olisi tulossa toinen lapsi ja Iirosta tulisi isoveli. Testi tehtiin viikonloppuna, joten maanantaina sitten soitin neuvolaan ja sain ajan viikon päähän. Jännittyneenä sitten odottelimme viikon, ennen kuin saimme varmistuksen asiaan. Iiro oli hoidossa ja mieheni töissä, menin neuvolaan, oli helmikuu. Kaikki oli hyvin ja me todella saamme toisen lapsen,...

Odottelimme mitä asunnon omistajat sanovat tarjouksestamme. Saimme tiedon, että he odottelevat muutaman päivän ja jos ei muita tarjouksia tule myyvät asunnon meille. Jäimme vain toivomaan, että kukaan muu ei tee tarjousta. Muutama päivä oli kulunut ja mieheni sai puhelin soiton, jossa kerrottiin että meidän tarjous on hyväksytty.Meillä oli kuitenkin vielä ehtona, että asuntoon tehdään kosteus mittaukset ja ettei kosteutta löydy. Oli hetki jolloin, piti sopia hyvä aika mittaukselle, että kaikki...

Aloimme miettimään, että asunto missä asumme alkaa käydä pian pieneksi, kun Iiro kasvaa. Mietimme myös, että miksi maksaa 600e vuokraa, jotta saa asua yhden kuukauden, että miksi ei maksaisi omaa asuntoa pois. Oli ajatuksena, että alamme etsimään meille omaa ja isompaa kotia, missä sitten huolettomammin voi asua pitempään. Selailin kaikkia myytäviä asuntoja netistä. Mietimme millaisen asunnon haluamme ja missä asunnon tulisi sijaita. Tiesimme, että Ylivieskasta se asunto ostetaan, mutta mistä...

Oli viimeinkin se päivä, kun minulla on ensimmäinen työpäivä ja pojallani ensimmäinen hoitopäivä. Ensin aamulla mieheni kävi viemässä Iiron hoitoon ennen hänen töidensä alkua. Minä jäin vielä kotiin hetkeksi odottelemaan työpäiväni alkua. Kuljin työmatkat ja hoitomatkat pyörällä, koska minulla ei ole ajokorttia. Lähdin pyöräilemään työpaikkaani kohti, matkaa minulla oli noin 3,5km. Matkalla mietin paljon että mitähän kaikkea sitä ihminen voi mokata ensimmäisenä työpäivänään, eli jännitys oli...

Kun olin saanut töitä alkoi hoitopaikan hankkiminen. Ensin piti selvittää millainen hoitopaikka olisi hyvä. Iiro oli silloin noin 1,5 vuotta. Aloimme katsella netistä Ylivieskassa olevia hoitopaikkoja ja vähän kysellä mikä olisi hyvä. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, miten se paikka tulisi hakea. Etsiskelin numeroita netistä ja mietin, että minne oikein soitan. Ei minulle koskaan ollut kukaan kertonut miten saisin hoitopaikan. Soitin yhteen numeroon ja se oli suora numero yhteen...

Heinäkuussa sain postissa kirjeen, jossa kehoitettiin minua hakemaan tiettyä työpaikkaa. Ensimmäiset ajatukseni kirjeen saatuani olivat aika sekavia. En halunnut hakea töitä, halusin olla vielä pienen poikani kanssa kotona, ei minulla ollut kiire töihin. Juttelin asiasta useamman ihmisen kanssa ja kaikki sanoivat minulle, että ainahan voi hakea ei sitä koskaan tiedä pääseekö töihin vaikka hakee. No tottahan se on, että ei hakeminen tarkoita vielä mitään. Minun oli pakko hakea sitä paikkaa,...

Ensimmäinen reissu Iirolla oli Ikaalisten kylpylään ja TiTi-Nallen taloon, kun hän oli hieman yli vuoden ikäinen. Hotelli on kyllä aivan ihana. Voisin mennä uudestaan lasten kanssa, paikka sopii lapsille todella hyvin. Siellä oli paljon tekemistä lapsille, ainakin silloin kesällä. Matkustimme kylpylään autolla, meitä oli minä, mieheni, Iiro ja Iiron kummisetä. Matka meni todella hyvin, ei ollut mitään ongelmia. Iiro oli todella reippaasti ja nukkui melkein koko matkan. Perille päästyämme...

Iiro on ihan pienestä asti saanut käydä isin mukana töissä maatilalla, olen tietenkin aina ollut myös itse mukana. Ensi kertoja kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä. Joka paikasta löytyi aina, joku uusi juttu, mitä piti päästä vähän kokeilemaan. On niin ihana nähdä pienen ihmisen silmistä, kuinka hän ihailee isiä työssään. Aina piti päästä isin mukaan töihin, mutta jos ei päässytkään, oli ihan kamala ajatus että isi lähtee yksin töihin. Kun isi lähti töihin, yleensä tuli itku, en tiedä varmaksi...

Aika kului todella nopeasti, kohta meidän pieni vauva ei ollutkaan enään pieni. Pian hän alkoi käyttää ääntään monilla eri tavoilla ja naureskelemaan ääneen. Oli ihana kuunnella hänen omia juttujansa, kun hän jutteli itsekseen, vaikka siitä ei mitään ymmärtänytkään oli se niin suloisen kuuloista. Sitten hänelle sai alkaa antamaan pilttejä. Oli se kyllä melkoista, pilttiä oli joka paikassa, ihan kamala sotku. Alkuun minusta tuntui, että jos hänelle antoi pilttipurkillisen ruokaa, siinä meni...

Aloimme miettiä ristiäisiä. Poika oli noin 1kk ikäinen. Oli todella paljon mietittäviä asioita ja olihan se uusi tilanne. Ei ollut koskaan ennen sellaisia juhlia järjestetty. Ensin piti miettiä missä juhlan pidämme. Ajattelimme, että oma asuntomme on aivan liian ahdas ja kirkkoon emme halunneet. Paikaksi valikoitui mieheni vanhempien koti. Toinen asia oli kastemekko, joka löytyi mieheni kotoa, samaa mekkoa on hänkin käyttänyt ja mekko oli todella kaunis. Kastemalja tuli puolestaan minun...

Kaikki oli niin uutta, en ollut koskaan aikaisemmin ollut yötä sairaalassa, enkä myöskään hoitanut niin pientä vauvaa. Sitä aina ajatteli, että miten koskaan osaisin hoitaa niin pientä vauvaa, kaikki ne syötöt, vaippojen vaihdot, pesut ja vaatteiden vaihdot. Vauva on niin pieni ja hauras, ajattelee vain päässään, että hän voi mennä rikki. Ei se pienen vauvan hoito niin vaikeaa ole. Omaa lasta on paljon helpompi hoitaa, kuin toisen. Oman lapsen kohdalla ei ehkä pelkää niin paljon, että tekee...