Hyväntuulinen perhe/lifestyleblogi, jota kirjoittaa neljän lapsen äiti.
Kategoriat: #lifestyle, #perhe, neulonta
Suosituimmat: 182
Kuumimmat: 350
Uusimmat: 109

Minä en tehnyt viime vuodelle varsinaisia uuden vuoden lupauksia. Yleensä minulla on ollut tapana rikkoa kaikki uuden vuoden lupaukset heti vuoden alussa. Tein kuitenkin viisi tavoitetta vuodelle 2020. Ne olivat ruokahävikin vähentäminen, liikunnan lisääminen, 80 kirjan lukeminen tai kuunteleminen, ilon ja luovuuden lisääminen sekä uusi työ. Miten minulle kävikään näiden tavoitteiden kanssa? 1. Ruokahävikkiä olemme pystyneet hieman vähentämään. Mies on ollut ruokahävikin vähentämisessä...

Olen miettinyt, että jatkaisinko parin edellisen vuoden tapaan viikkoraporttien kirjoittamista blogiin. Asiaa miettiessä onkin vierähtänyt jo muutama viikko tammikuuta. Vieläkään en tiedä jatkanko viikkopostauksia vai en. Niiden hyvä puoli on se, että blogia tulee päivitettyä säännöllisesti. Olen huomannut, että pidemmän kirjoitustauon jälkeen on korkeampi kynnys kirjoittaa ja julkaista blogipostaus. Toisaalta olen miettinyt, että onko viikkopostauksista mitään iloa tai hyötyä...

Tavoitteenani oli lukea viime vuonna 80 kirjaa. Olin ajatellut suorittaa Lastu-kirjastojen aikuisten lukudiplomin sekä lukea omasta kirjahyllystäni lukematta jääneitä kirjoja. Tavoitteet jäivät saavuttamatta. Lukudiplomiin taisin lukea vain yhden sarjakuvan ja yhden runokirjan. Omasta kirjahyllystä luin ehkä yhden kirjan. Luin ja kuuntelin kuitenkin yhteensä 71 kirjaa viime vuonna. Kirjoista 62 oli äänikirjoja ja 9 kirjoja. Edellisenä vuonna luku oli 86 (70 äänikirjaa ja 16 kirjaa). Tälle...

Jo useampana vuonna olen ladannut puhelimeeni Best nine-appin, joka tekee kollaasin vuoden yhdeksästä tykätyimmästä instagram-kuvasta. Ainakin viime vuonna kerroin blogissa hieman suosituimmista kuvista. Tänä vuonna ajattelin tehdä samanlaisen postauksen. Tässäpä siis tykätyimmät kuvat vuodelta 2020. KUVA 1, MAANANTAI 7.12 Minun oli tarkoitus viettää hidas ja rauhallinen aamu kotona ennen iltavuoroon lähtemistä. Taivas oli liekeissä, joten söin nopeasti puuron ja lähdin kävelylle....

Tämä blogikirjoitus on osa Kaksplus blogiverkoston joulukalenteria. Jouluun liittyy stressiä toiveiden ja odotusten muodossa. Tänä vuonna korona tuo vielä oman lisänsä. Epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa on varmasti enemmän kuin yleensä. Some saattaa luoda monille paineita sekä epärealistisia odotuksia täydellisen joulun suhteen. Tiedän, että kauniiden ja tunnelmallisten instagramkuvien taustalla on tavallinen elämä ja arki kodin sotkuineen, kiukkuineen sekä riittämättömyyden...

Arkivapaideni kohokohta on käydä lounaalla jossain lahtelaisessa ravintolassa. Yleensä pyydän lounasseuraksi kotona etätöitä tekevää miestä. Miehen etätyö ja oma vuorotyöni on mahdollistanut meille pieniä kahdenkeskisiä hetkiä arjessa. Ja on ihanaa syödä jonkun muun tekemää ruokaa! Wine Cafe Olavi Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun risteyksessä, Lanun aukiolla. Lounas ma-pe 10.30-15Hinta 10,70€, sisältää valinnaisen lounasvaihtoehdon, leivän ja kahvin/teen. Minä valitsie brie-salaatin. Mies...

MARRASKUUSSA - Meidän olohuoneeseen saapui pingispöytä- Kävin näyttelykeskus WeeGeellä Espoon Tapiolassa- Kävelin lähiluonnossa- Hiuksistani lähti reilusti pituutta kampaajalla- Osallistuin työpaikan pikkujouluihin- Työpaikan Tyhy-päivässä kävimme syömässä ja elokuvissa- Näin Tove elokuvan. Leffa yllätti, mutta tykkäsin!- Ostimme ja maistelimme miehen kanssa Beaujolais Noveau viiniä eli uuden sadon viniä, joka ilmestyy aina marraskuun kolmantena torstaina kauppoihin ympäri maailman-...

Kävin viime viikolla Espoossa tapaamassa ystävääni ja hänen lastaan, jonka kummi olen. Meillä oli muutama tunti aikaa ja vietimme ajan Tapiolassa näyttelykeskus WeeGeellä, joka on museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien keskus. WeeGee toimii Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa entisessä Weiling&Göösin kirjapainotalossa. Näin korona-aikana WeeGee tuntui hyvältä paikalta tapaamiselle. Turvavälit oli helppo säilyttää avarien tilojen ansiosta ja WeeGeellä oli maskipakko. Tapaamisemme tosin tapahtui...

Siitä ei ole kovin montaa vuotta, kun olin joulukalenteri-asioissa perinteisten kuvakalentereiden kannattaja. Minulla itselläni ei lapsena ollut suklaakalenteria ja ajattelin, etteivät lapsenikaan tarvitse jokapäiväistä suklaa-annosta. Halpojen suklaakalentereiden suklaa on pahaa ja neljän laadukkaan kalenterin ostaminen lapsille maksaa jo aika paljon. Kalentereiden mukana tuleva roskamääräkin ahdisti. JOULU JOKA MUUTTI KAIKEN Sitten tuli joulu, joka muutti asioita meidän jouluun...

Taas voisin aloittaa tämän postauksen päivittelemällä sitä, miten tämä aikaa kiitää niin nopeaan. Taas hujahti yksi viikko ja toinenkin. Puhelimestakaan ei löytynyt montaa kuvaa viime viikolta. Kuvien perusteella yleensä muistan, mitä olen tehnyt. Nyt ei ole juuri kuvia, mistä tarkistaa tekemisiään. VIIKON LOUNAS: MEA MANNA Toissa viikolla kävin miehen kanssa lounaalla Lahden pääkirjastossa olevassa MeaMannassa. Kasvislounas luomuraaka-aineista maistui meille molemmille. Valitsimme keiton,...

Edellisessä työssäni perhepäivähoitajana söin arkisin itse valmistamani lounaan yhdessä hoitolasten kanssa. Ruokahetket olivat mukavia, mutta vuosien toiston myötä ruuanlaitto alkoi kyllästyttää. Nykyään syön työpaikan kahvihuoneessa omia eväitä, yleensä itsetekemäni salaatin. En ole vielä löytänyt inspiraatiota ja iloa ruuanlaittoon. Minulla on välillä arkivapaita eikä minua silloin tarvitse juurikaan houkutella lounaalle kodin ulkopuolelle. Tämän syksyn aikana olen käynyt muutaman kerran...

LOKAKUUSSA - Kävin ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalla- Pojilla oli säbä- ja korispelejä- Tyttö oli koko kuukauden juoksu- ja hyppykiellossa jalan rasitusvamman takia- Teimme eväsretken laavulle- Lapsilla oli syysloma koulusta- Mies teki pitkiä työpäiviä- Perheemme innostui pingiksestä- Pingistä pelattiin vanhalla sohvapöydällä, jota korotettiin laittamalla kirjoja jalkojen alle- Mies tilasi meille pingispöydän- Saimme kutsun Halloween-juhliin- Kuuntelin lokakuussa kaksi äänikirjaa- Pyöräilin...

Torstaina minulla oli viikon ainoa vapaapäivä. Aloitin päivän saattamalla kuopuksen kouluun ja kävelemällä Vesijärven rantaan. Rannassa hengittelin syksyistä ilmaa, ihailin järvimaisemaa ja otin muutaman kännykkäkuvan. Järvi oli tyyny ja ilma leuto. Teki mieli suppaamaan. Vesi vaan on niin kylmää, ettei järvelle ole enää sup-laudalla asiaa. Haikeaa. En ole vielä valmis talven tuloon. Pyristelen vastaan. Katselen vanhoja lomakuvia kännykästä. Elän hetkessä vain ajoittain. Muistelen...

Viime viikolla lapsilla oli syysloma koulusta. Mieskin piti kolme lomapäivää. Minulla oli normaali työviikko kahdella vapaapäivällä. Tein sentään aamuvuoroa, joten iltaisin olin kotona. Aikamoinen muutos aiempiin vuosiin, joista neljänä viimeisenä olemme olleet syyslomalla Espanjassa. Sitä ennen olen aina ollut koululaisten syyslomalla vapaalla ja olemme reissanneet jonnekin. Viime viikolla aloitin päiväni vanhoja lomakuvia katselemalla. Facebook ja Instagram muistuttavat siitä, mitä olet...

*Kaupallinen yhteistyö Silja Line & Visit Åland Jo kesällä haaveilin matkasta Ahvenanmaalle, kun kuulin ystäväni ja hänen lastensa mahtavasta risteilymatkasta Helsingistä Maarianhaminaan. Matka jäi vähäisten lomien takia tekemättä. Meillä oli vain viikko yhteistä lomaa perheen kanssa ja sekin oli jo täyteen buukattu. Olin siis todella iloinen päästessäni tutustumaan syksyiseen Ahvenanmaahan Silja Linen ja Visit Ålandin kutsumana. Ennen matkaa meidät oli jaettu kolmeen ryhmään...