On mennyt jo puoli kesää enkä ole ehtinyt lisäillä blogiin kuvia saati sitten kuulumisia. Tuntuu että minulla ei ole ollut yhtään vapaata aikaa kesäkuun aikana. Yritän nukkua kuuden tunnin yöunet joka yö. Se on ihan liian vähän minulle, mutta onneksi on kesä joten unta ei tarvitse paljoa. Ymmärrätte varmaan että mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän saa vastuuta ja työtä tehtäväkseen tämmöisessä ympäristössä. Varsinkin kun on lähialueiden ainoa alle 40-vuotias. On oltava mukana kaikissa...
Päättäjäiset ovat kuin kasvot kaksinaismoralismille - Olet iloinen että koulu loppuu ja samalla haluaisit kuitenkin vielä olla siinä turvallisessa miljöössä tuttujen luokkakavereiden kanssa. On hullun hauskaa ja kauhean surullista samalla kertaa. Samaan aikaan kun toisessa pöytäryhmässä itketään niin sinun pöytäseurueessa nauretaan jollekkin muistolle ja yhtäkkiä tilanne onkin kääntynyt toisin päin. Olin yllättynyt kun minut kutsuttiinkin todistuksen haun jälkeen vielä toisen kerran juhlasalin...
Tämän vuoden kesäkuuhun herättiin täysin erilaisessa tunnelmassa kuin vuosi sitten. Sillä kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2017 maisema näytti erittäin valkoiselta ja kylmältä. Lunta oli satanut yön aikana eikä kesästä ollut tietoakaan. Myös nyt maa on hieman valkoinen mutta ei lumesta vaan tuomen kukkien valkoisista terälehdistä. Tulin eilen kotiin viimeiseltä kampusviikolta Jokkmokista. Oli erittäin surullista vetää matkalaukkua viimeistä kertaa asuntolan käytävällä, jonka seinät ovat...
Lapsena vihasin Nuuskamuikkusta joka ei ikinä halunnut omistaa tavaroita ja oli oikea minimalistisuuden perikuva. En kyennyt aavistamaan millainen minimalisti minusta tulee nyt aikuisiällä. Kun muutin vuonna 2012 omaan asuntoon Övertorneån keskustaan lukion ajaksi, niin tajusin miten mukavaa on kun kaapit eivät ole täynnä roitoa. Oli ihanaa muuttaa uuteen kämppään ja tuoda sinne vain ne tavarat jotka todella tarvitsin. Sillä myönnän että kotopuolessa näkyy tavaroiden turha säästämiskulttuuri...
Olin täysin yllättynyt kun korviini kantautui että jokavuotinen saamelaisnuorten kokous pidetään minun saamenkyläni alueella! Aikaisempina vuosina en ole haaveillutkaan lähteväni sillä kokous on melko kiireiseen aikaan vuodesta ja lähes aina syd-/lulesaamelaisten alueella. Nyt kokous oli järjestelty ihan "kulman taakse" vanhaan koulukotiin. Melko hassua että samassa talossa isä on aikanaan käynyt koulua ja tehty ruotsalaiseksi, mutta nyt käytävillä ei voinut kuulla muuta kuin saamenkielen eri...
Viime sunnuntaina jutasimme porot kesämaalle. Te varmaan jo tiedätte mitä se tarkoittaa jos olette lukeneet blogiani kauemmin. Me välttelemme omassa siida-ryhmässä moottoroitujen apuvälineiden käyttöä, jotka aiheuttavat turhaa stressiä viimeisillään oleville poromammoille. Kätevintä on ripustaa kello kaulaan kesyhärälle ja taluttaa sen houkuttelemana koko siidan tokka vasontamaille. Olen harjoitellut tätä vaarten kuntoa joulusta lähtien, mutta viimeiset kilometrit tuntuvat silti joka vuosi...
Eilen tuli kuluneeksi viisi vuotta ratsastusonnettumuudesta jossa olin Lucky-hevoseni kanssa. Olimme huippukunnossa molemmat, sillä olimme koko talven treenanneet montea eli raviratsastusta. Kyllähän monte on melko vaarallinen harrastus, sillä on kyse lujasta vauhdista. Siksi olikin yllättävää että onnettomuus tapahtui silloin kuin menimme Luckyn kanssa hitaasti käymäjalkaa. Kävelimme hiekkatiellä ja muistan antaneeni vähän pohjetta Luckylle mutta yhtäkkiä tunsin hevosen katoavan altani. Lucky...
Yläasteikäinen Marielle olisi varmasti nauranut pihalle nyky-minäni. Nuorempana minusta oli jotenkin nyhväistä "nynnyjen puuhaa" tehdä itse käsitöitä kuten vaatteita tai noh mitä vain. (Okej tätä kirjoittaessakin tuntuu vähän tahvolta myöntää uusi kiinnostuksen kohde) Duodjin varjolla olen saanut innostuksen myös muuhun kuin saamelaiskäsityöhön. Kun näen jonkin käsityötekniikan niin päässäni alkaa heti pyörimään ajatus: "osaisinko mieki tehä tuommosta", "olisko mulla jotaki omaa ideaa toteuttaa...
Nyt on taas melko tyhjä olo kun pääsiäinen otti ja loppui. Hiljaisuus ja rauha ovat palanneet eikä enää kuulu kelkkojen melske. Sukulaiset ovat lähteneet takaisin koteihinsa. Mutta herranen aika mitkä viisi päivää meillä olikaan! Olen ollut iltaisin niin väsynyt että Jens on saanut raahaamalla raahata minut vielä rantasaunaan. Pääsiäinen täälläpäin tarkoittaa siis irtokarkkien alehintoja, makkaranpaistoa nuotiolla ja pitkiä huviretkiä kelkalla joihin osallistuu koko suku. (Mönkijään oli tullut...
Paras vuodenaika on täällä! Ihanin vuodenaika ei missään nimessä ole kesä vaan kevättalvi. Kaikki Lapissa tai siis Sápmissa asuvat ovat varmasti sataprosenttisesti samaa mieltä asiasta. Kevättalvi on myös syy siihen miksi kaikki täälläpäin ovat ryppyisiä jo 40-vuotiaina haha. Ulkona ollessa ei ehkä edes tule ajatelleeksi aurinkorasvoja, vaikka aurinko paistaa kirkkaasti joka suunnasta, sen kimmeltäessä lumesta ja taivaalta. Pari vuotta sitten poltin pääsiäisenä naamani oikein kunnolla...
Minulla on ollut hieman teknisiä ongelmia tietokoneen kanssa. (Useimmiten kun blogi jää päivittämättä on kyseessä jokin tekniikkaan liittyvä ongelma.) Niin kuin jo tiedätte olen ihan urpo mm. tietokoneiden kanssa. Konetta kun ei voi puhua ympäri eikä suostutella makupaloilla taipumaan tahtoonsa. Voin vielä väläyttää tarkemmin onglemaa, jonka nimi on siis "MacBookin muisti niin täynnä että kaikki toiminnot paitsi Pagesiin kirjoittaminen on mahdotonta." Jouduin luopumaan joistakin ohjelmista ja...
Haluan sanoa kaikille minun blogin lukijoillekkin Hyvää ystävänpäivää - näin päivä jälkeenpäin! Kuka ikinä onkin keksinyt laittaa ystävänpäivän juuri tälle kuukaudelle on osunut naulankantaan. Olen tainnut joskus kirjoittaa että jo pelkästä helmikuu-sanasta minulle tulee mieleen pastellivärit ja etenkin vaaleanpunainen ja vaaleansininen väri. Kovempien pakkasien ansiosta nuo värit pääsevät loistamaan ihanan kirkkaasti! (Näissä kuvissa -24 pakkasta.) Saatte taas pehmoisia porokuvia eilisen...
...tai sanotaanko sitä banneriksi. Oli jo aikakin saada uusi, sillä se edellinen, hieman vauhdikkaampi kuva oli jo yli vuoden vanha. Eli olin todella kyllästynyt siihen. Ajattelin kuitenkin hakeutua samaan tunnelmaan ja teemaan. Sääli vain että Blogger huonontaa laatua valtavasti. (Kyllä bloggaan vieläkin Bloggerin alustalla, tyypillistä vuodelle 2010, muttei enää niin relevanttia vuodelle 2018) Photoshopista tullessa kuva on erittäin hyvän laatuinen, mutta Bloggeriin ladattuna sen laatu...
Onnea Sápmi! Tämä päivä on viime vuosina saanut enemmän arvostusta juhlapäivänä. Ja siksi minäkin haluan sitä juhlistaa enemmän ja enemmän joka vuosi. Sääli ettei kansallispäivä ole moneen vuoteen sattunut samalle päivälle markkinoiden kanssa, mutta nyt onkin kaksi eri syytä juhlia yhden viikon sisällä. Lähdemme illalla Luleåån sillä siellä vietetään eräällä kulttuuritalolla saamelaisteemaa. En innostunut ensin ajatuksesta, mutta kuulin että moni muukin (sukulainen) on sinne menossa joten mikäs...
Huh nyt se on ohi. Minulla taitaa olla monen muun kanssa sama tyhjä tunne siitä että markkinat ovat nyt ohi. Tänä vuonna opin vihdoin meidän sydisdansin niin ettei tarvitse hävetä ihan niin paljon kuin ennen. Tansseissa minua opastanut rinnakkaisluokkalainen tokaisikin lopuksi että "noh Saarivuoman tyäreksi tanssit ihan hyvin"...eh kiitos vain. Ensimmäisenä markkinapäivänä tein henkilökohtaisen ennätyksen gáktin pukemisessa... voitteko arvata ajan? Se oli uskomattomat 42 minuuttia ja joitakin...