Ajatuksia äitiydestä ja vanhemmuudesta, vauva-arkea, käsitöitä ja hauskoja pieniä juttuja elämästä. Lämpimästi tervetuloa seuraamaan!
Kategoriat: #perhe, vauva, käsityöt
Suosituimmat: 323
Kuumimmat: 232
Uusimmat: 17

Jos minulta kysytään, niin jouluun kuuluu ehdottomasti herkuttelu. Se alkaa jo marraskuun lopussa, kun leivon ensimmäiset joulutortut, myöhemmin mukaan tulee piparit ja glögi, ja tänä jouluna meidän jälkiruokapöytään kuuluu myös itsetehdyt makeiset. Sain kunnian olla mukana tekemässäInstablogit-joulukalenteria, johon lupasin keksiä jotain jouluista herkkua. Itsetehdyt makeiset ovat kiva lahjaidea, tai sitten ne voi nauttia ihan omalla kotisohvalla viltin alla höyryävän glögin seurana! Tällä...

Se on hassua, miten niin pieni kuin 1-vuotias voi jo olla niin omalaatuinen; iso persoona pienessä ihmisessä. Miten paljon eri piirteitä hänessä jo on, vaikkei elämää ole takana kuin 365 päivää. Ja ne 365 päivää meni muuten ihan silmänräpäyksessä. Noin tuhannetta kertaa totean täälläkin, että aika – se kyllä sai uuden merkityksen äidiksi tultuani. Olen tasan kerran viimeisen vuoden aikana ollut tylsistynyt siihen, ettei aika kulu. Se oli silloin, kun istuin Mikkelin keskussairaalan...

Hei täältä joulufiilistelyn keskeltä! Tänään aamulla kirjoitin instagramiin, että väsyttää niin paljon ettei meinaa pystyssä pysyä, ja ehdotin jos otettaisiin Korkeasaaren karhuista mallia ja mentäis parin kuukauden talviunille koko Suomi. Töissä oli niin tahmea aamu, ettei työnteosta meinannut kerta kaikkiaan tulla mitään. Olisi tehnyt mieli kadota toimiston oleskelutilan sohvalle "kahvitauolle" torkkumaan. Töistä päästyäni hain päiväkodista tytön, joka posket punaisina ulkona olemisesta oli...

Hei pitkästä aikaa ja hyvää joulukuun ensimmäistä! Tällä viikolla olen mm. - Selvinnyt hengissä englannin presentaatiosta. Kerroin aiemmin, että jännitän esiintymistä aivan helkkaristiniin kuin taisin asian itse muotoilla. Voin paljastaa myöhemmin, miten esityksen kanssa kävi... - Laittanut joulua kotiin. Hyasintit alkavat kukkia ja ihana tuoksu vähitellen valtaa olohuoneen, amaryllistä edelleen houkuttelen hyvällä hoidolla puhkeamaan kukkaan. Keittiön ikkunaan on ilmestynyt verhokappa ja...

Heippa! Onpas taas vierähtänyt useampi päivä edellisestä postauksesta. Täällä on arki vienyt mennessään, ja ne vähäiset hetket kun ehtii olla hetken paikallaan menee tytön kanssa leikkiessä, ei läppärin ruutua tuijottaessa. Asiat tärkeysjärjestykseen ja niin edelleen, mutta voi että mikä motivaatio mulla olisikaan blogin pariin! Kuvia ja ideoita olisi kyllä jonoksi asti, mutta missä välissä sitä kerkeis, siinäpä kysymys ;) Pitää vaan tehdä enemmän aikaa blogillekin, kun tästä saa kuitenkin...

Täällä lähti isänpäivän vietto normaaliin tyyliin käyntiin; äiti ja tytär nukkua posottivat varttia vaille yhteentoista, kun isä heräili yhdeksän aikaan. Oli kuulemma ottanut meistä kuvan ja naureskellut partaansa, että näin päin sen kuuluisikin isänpäivänä mennä. Noooh, mies esitti nukkuvaa kun heräsimme, ja tytön kanssa suuntasimme keittiöön puuhaamaan isänpäivän brunssia. Aamupalasta ei voinut enää puhua, kun pöytään istuimme siinä hieman ennen kahtatoista. Ennen syömistä menimme...

Nyt kun meno on meillä vähän rauhoittunut, on ollut välillä aikaa käsitöillekin. Käsitöiden tekeminen on kyllä niin terapeuttista ja rentouttavaa puuhaa, että jo ihan senkin takia on välillä ihan parasta vaan käpertyä nojatuoliin ja kaikessa rauhassa (kröhöm, on siinä eräs pieni puuhaaja mukana koko ajan) neuloa tai virkata. Viime aikoina olen neulonut tytölle uudet villasukat ja kesken on (edelleen) merinovillahaalari ja -myssy. Muutama viikonloppu sitten tein kuitenkin tälläisen pienen...

Viikonloppuna meillä juhlittiin meidän pikkuista 1-vuotiasta ♡ Vihdoin oli aikaa käydä kuvia vähän läpi ja kirjoitella tunnelmia juhlapäivästä ylös. Tai totta puhuen en viikonloppuna ihan tarkoituksella ollut juurikaan puhelimella, kun halusin vain keskittyä perheen kanssa olemiseen ja uppoutua juhlahumuun. Tällä hetkellä mun äiti leikkii Liljan kanssa olohuoneessa, ja Liljan iloisesta jokelluksesta päätellen mahtaa olla hyvät leikit. Höyryävä kuppi kahvia ja hetki omaa aikaa - ai että.(edit:...

Heippa! Tekisi mieli laittaa tähän perään miljoona sydäntä, niin ikävä on ollut tänne blogiin ja omien touhujen pariin. Neljän viikon perehdytys on ohi, lopultakin! Minä ja muutama muu samaan aikaan aloittanut oli saanut saman käsityksen kuin minä, että perehdytys siis kestää kaksi viikkoa, ei neljä. Neljä viikkoa täysipäiväistä työtä, täysipäiväistä opiskelua ja täysipäiväistä äitiyttä. Voin sanoa että en muista milloin viimeksi olisin ollut näin uupunut. No, ihan itseäni saan tästä kiittää...

Kirjoitin aiemmin pintakuivasta sekaihostanija siitä miten vaikeaa sitä on hoitaa. Sain paljon hyviä neuvoja avauduttuani iho-ongelmista, mm. luonnonkosmetiikkaan siirtyminen, lääkekuurit, hajusteettomat tuotteet ja korealainen kosmetiikka.Tai tarkemmin sanottuna korealainen ihonhoitorutiini. K-beauty hypetys on ollut vallalla jo pitkän tovin, mutta minä tulen taas näin myöhäisherännäisenä mukaan. Olen vähän sellainen, että rakastan kosmetiikkaa, mutta pyrin välttämään turhaa kuluttamista. Kun...

Hei täältä kiireen keskeltä! Viime aikoissa ei mielessä paljoa ole muu pyörinyt kuin kiirekiirekiire. Normaalisti arki ei ole tällaista juoksemista, mutta juuri nyt kahden täysipäiväisen työn ja päiväkotiarjen yhteensovittaminen tuntuu jokseenkin haastavalta. Ja ainiin, mies lopettelee insinöörintutkintoaan ja mä vasta aloitin opiskelut. Sosiaalisesta elämästä puhumattakaan (mitä se on?) Havahduin tässä yksi päivä siihen, että mulla on ikävä mun miestä. Vaikka joka päivä nähdään ja asutaan...

Kaupallinen yhteistyö / Hotel Sveitsi ja SuperPark ____________ Olen viime vuosina innostunut ihan toden teolla kotimaanmatkailusta. Kaikki lähti siitä, kun tulin raskaaksi toissakeväänä, ja päätettiin kesällä lomailla ihan vain koto-Suomessa. Tänä kesänä taas olisi tuntunut ihan hullulta varta vasten lentää etelään, kun ihan siellä Etelä-Savossakin sitä hellettä riitti. Pariin vuoteen ei olla siis tehty yhtäkään ulkomaanmatkaa, mutta silti tuntuu kuin olisi käynyt lomalla ihan samalla...

Siitä hetkestä, kun törmäilin ison mahani kanssa joka paikkaan, heräilin öisin tunnin välein vaihtamaan asentoa tai vauvan potkubileisiin, on kohta kokonainen vuosi. Vielä en tiennyt yhtään mikä meitä odottaa, millaista on olla äiti, millainen isä mieheni on, miten me muututaan, miten kaikki järjestyy. Tuolloin äitiys oli minulle yksi iso kysymysmerkki, enkä edes muistanut milloin viimeksi olisin pitänyt pientä vauvaa sylissäni. Vuosi sitten puunasin kotia, järjestelin jokaisen kaapin...

Heippa! Niin se vaan vaihtui jo lokakuuksi – mihin ihmeeseenaika katoaa saanko kysyä? Syyskuu, minne menit? Lokakuu on ollut täällä oikein uuden alku (taas), kun mulla alkoi tänään perehdytys uuteen työhön. Päähän särkee pitkän päivän ja tietotulvan jäljiltä, mutta uusi työ vaikuttaa mielenkiintoiselta ja sopivan haastavalta. Tämän illan ohjelmassa on ollut lähinnä sohvalla pötköttelyä ja tytön kanssa leikkimistä ja touhuamista (ja ystävän kanssa Bacheloretten katsominen samalla...

Mun piti tänään kirjoitella ihan muusta, mutta ihana Sara Karhusola-blogista haastoi mut vastaamaan Arjen sankarit -blogihaasteeseen – kiitos! On ilo olla arjen sankari muille, ja tartun haasteeseen oikein mielelläni. Arjen sankari nimittäin kuulostaa just multa! Käy lukemassa vaikka edellinen postaus, siellä sitä arjen sankaruutta löytyy taas kerrakseen. :D Sara on osuvasti kuvaillut arjen sankaria blogissaan näin: "Tämän haasteen tarkoituksena on löytää keskuudestamme arjen sankareita, jotka...