35+ jotain, kolmen lapsen äiti ja yhden miehen vaimo. Sisustan uutta kotiamme skandinaavisella maulla ja lepuutan hermojani puutarhuroinnin parissa. Rakastan kukkia ja viherkasveja.
Kategoriat: sisustus, puutarha, perhe
Suosituimmat: 22
Kuumimmat: 90
Uusimmat: 701

Onpa ihanaa saada yksi vapaapäivä arjen keskelle. Tänään tehdään peuran paahtopaistia uunissa, punaviinikastiketta ja karamellisoituja juureksia. Pöytää koristaa nuorimmaisen päiväkodissa tekemä suomenlippu. Lasten tekemät jutut on niin ihania ja rakkaita. Ostin Koti ja keittiö -lehden jouluinspiraatiota tuomaan ja huomasin, että siellähän on tutunnäköisiä naamoja Jukkatalon mainoksessa. :) Kuva on otettu pari vuotta sitten, kun kotiamme ja vähän meitäkin kuvattiin Jukkatalon...

Ihmeiden aika ei ole ohi, meikäläinen nimittäin askarteli! En ole askarrellut ties koska viimeksi. En ole vältellyt askartelua sen vuoksi, että olisin siinä surkea, vaan ehkäpä sen vuoksi, että olen pitänyt sitä lasten touhuna. Siis epäsopivana ajanvietteenä aikuiselle ihmiselle, jolla on tärkeitäkin asioita hoidettavana. Mutta mikäs sen tärkeämpää, kuin kaunistaa kotia perhejuhlaa varten, vieläpä omin pikku kätösin kotoa löytyvistä aineksista. Niinpä sain itseni ylipuhuttua askartelemaan...

Marraskuu on selätetty ja nyt saa kotonakin alkaa joulu näkyä vähän enemmän. Ripaus punaista siellä täällä, muttei mitään övereitä. Ensi viikolla on esikoistytön synttärit enkä halua, että koti pursuaa joulujuttuja kovin paljoa vielä hänen synttäriensä aikaan. Eilen kävin kummitytön ja tyttäreni kanssa ostoksilla. Oli kiva viettää aikaa teinien kanssa. Löydettiin tytölle asu tanssiaisiin ja minulle varusteita painonnostoharrastukseen. Käytiin syömässä hyvää ruokaa ja kierreltiin ympäriinsä...

Tänään sattui tavallisesta poiketen kotipäivä keskelle arkea, kun nuorimmainen tuli kipeäksi. Hänellä on ollut vähän sellaista on/off -tyylistä sairastelua muutaman päivän. Jonain hetkenä hän on ihan rassukka ja väsyksissä peiton alla, toisena hetkenä jo touhuaa kuin ei mitään. Ajattelin että yksi kunnon lepopäivä voisi tehdä hyvää. Minulla on olkkarin pöydällä maljakossa scabiosaa eli törmäkukkaa, itseasiassa siis nämä pallukat ovat törmäkukan siemenkotia. Aivan ihanan näköisiä minusta....

Vaikkei olekaan satanut vielä lunta, niin pakkanen ja ajoittainen sumu ovat kuorruttaneet kaiken tuolla ulkona ihanalla kuuralla. Aivan kuin tomusokeria olisi ripoteltu joka paikkaan. Tämäkin jo riittää tuomaan valoa, mitään suuria luminietoksia en kaipaakaan. Kaikki on niin kaunista. Osa kasveista on peittynyt kuuraan ikäänkuin parhaimmillaan. Aivankuin olisivat elelleet täyttä häkää pakkasiin saakka. Niinhän moni kasvi tekeekin ja "kaatuu sitten suorin jaloin". Toisaalta nekin, jotka ovat...

// Yhteistyössä Huiskula Tänään oli niin kaunis päivä. Aurinko paistoi ja maassa ja puissa oli kuuraa, joka valaisi maisemaa ihanasti. Innostuin istuttamaan Huiskulan viimeisimmässä lähetyksessä tulleet mehikasvit ja asettelin niistä kivan ryhmän työhuoneeseen lipaston päälle. Huiskulan sivuilla kerrotaan mehikasveista näin: "Echeveria- suvussa, joka kuuluu maksaruohokasveihin (Crassulaceae) on yli 100 lajia. Mehikasvi pärjää vähällä kastelulla. Kasteluvettä ei pitäisi koskaan kaataa...

Tänä viikonloppuna aurinko on näyttäytynyt pitkästä aikaa ihan kunnolla. Tuntuu, että harmaa pilviverho oli roikkunut taivaalla jo niin pitkään, ettei edes muistanut miltä auringonpaiste tuntuu. Fiilis on ollut huomattavasti paljon parempi nyt. Eilen kannoin polttopuita sisälle ja laitoin tulen takkaan. On se vain niin kaunista tuo elävä tuli. Lämmittää ei oikeastaan vielä tarvinut, mutta tunnelman vuoksi halusin hiukan poltaa takkaa. Tänään innostuttiin tekemään kuopuksen kanssa...

Olen sanonut sen ennenkin ja sanon taas, minä ja marraskuu ei olla mitään parhaita ystäviä. Mielialat laskevat kuin lehmän häntä samaan tahtiin päivänvalon vähenemisen kanssa. Pimeys on musertavaa kun ei ole vielä luntakaan maassa. En ole niitä ihmisiä, jotka alkavat hössöttää joulusta paria kuukautta ennen h-hetkeä ja saisi siitä iloa elämäänsä. Jotenkin siis vain yritän sinnitellä pahimman yli. Osittain siitä syystä, että mieliala on ollut matalalla, on bloggaustahti hiljentynyt. Osittain...

Älkää pelästykö, ei meillä vielä ole lunta. Olisikin, niin hiukan tulisi valoa tänne pimeään marraskuuhun. Tämä kuva, kuten muutkin tämän postauksen kuvat on kaivettu tietokoneen kätköistä. Sain Tiiulta kivan haasteen ja ajattelin että siitä saan hyvän syyn rikkoa pitkään jatkunut blogihiljaisuus. Haasteen teemana on sinivalkoisuus, kuvissa voi olla mitä tahansa kaunista sinistä ja valkoista. Haasteen säännöt:- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)- tee...

// Yhteistyössä Huiskula Tänä vuonna tein pyhäinpäiväksi kimpun, jossa on mielenkiintoisia kukkia ja hiukan väri-ilottelua. Tämä kimppu sopii halloweeniinkin, jota ilmeisesti juhlitaan virallisesti juuri tänään ainakin Amerikassa, täällä meillä se ei kai ole niin tarkkaa. Kimpussa on persikkaan vivahtavaa freesiaa, valkoista leinikkiä, vaaleanpunaista tähtiputkea, poimulehteä ja mustaa heinää. Tuo tummanpunainen ihanuus on nimeltään anigozanthos eli kenguruntassu. Minulle ihan uusi...

Tämä alkujaan facebookista lähtenyt kiva haaste on kiertänyt monia blogeja ja ajattelin minäkin vastata näihin kysymyksiin. Kuvituksena sekalaisia otoksia arkistojen kätköistä. Avioliittoja Yksi ja edelleen ollaan naimisissa. Menimme naimisiin nykymittapuulla hirveän nuorina, olin täyttänyt sinä vuonna 23 vuotta. Loppuvuodesta syntyikin jo esikoinen. Ehdimme olla kihloissa vuoden ennen naimisiin menoa ja ennen kihloja olimme seurustelleet vuoden. Nopeaa toimintaa, mutta mitä siitä, kun löysi...

Kukkalan Sannan inspiroimana päätin väsätä tänään #hyggekimpun. Kaikki materiaali on omasta pihasta, paitsi vaaleanpunaiset neilikat. Niitä oli kaupasta ostetussa kimpussa, jonka muut kukat jo vetelivät viimeisiään. Pihasta löytyi vielä muutama pakkasia uhmannut kukkija, kehäkukkaa, myskimalvaa ja syyshohdekukkaa. Nappasin mukaan muutaman syyshortensian kuivahtaneen kukinnon, elefanttiheinää, muutaman oksan mustaseljasta ja heinää kesäkukkaistutusten jämistä. Syyshohdekukan kuivahtaneet...

Meillä on täällä nyt kouluista syysloma ja minäkin pystyin tällä kertaa pitämään pienen hengähdystauon töistä. Tämä syksy on ollut todella työntäyteinen, töitä on tullut tehtyä myös iltaisin ja viikonloppuisin kotoa käsin. Tunteja kertyi syksyn mittaan sen verran, että pystyn olemaan kotona lasten loman ajan, vaikka varsinaista lomaa minulla ei olekaan. Kaiken normaalityön lisäksi tänä syksynä minua työllisti firman uusien nettisivujen suunnittelu ja Tampereen myymälämme...

// Yhteistyössä Selja T Vääjäämätön tosiasia taas tähän aikaan vuodesta on se, että illat pimenevät todella aikaisin. Elämä keskittyy enemmän sisätiloihin ja tuntuu, että kotona on ihmisen hyvä olla. Sytytellään kynttilöitä ja nautitaan rauhasta. Selja T:n valikoimista löytyy vaikka mitä ihania tuotteita pimenevien iltojen ratoksi. Erilaisilla lyhdyillä, koreilla ja purkeilla luot kotoisanlämpimän tunnelman teehetkeesi. Ihastuin tähän keraamiseen kurpitsaan. En tykkää yhtään...

Siis onko todellakin jo lokakuu? Ilmeisesti. Kylläpä tämä syksy on mennyt nopsaa. Kohta on varmaan jo joulu, ennen kuin ehtii kissaa sanoa. No toivottavasti ei sentään. Tänään on kiva polttaa hiukan kynttilöitä ja tunnelmoida sohvan nurkassa. Aika kalsea ilma on, laitettiin saunakin lämpiämään. Oliivipuun lisäksi sisälle on päässyt talvenviettoon myös bougainvillea alias Poukan Ville eli ihmeköynnös. Tällä hetkellä siinä ei ole kukkia, mutta kesällä se kukki pariin otteeseen...