Kun pohjallakin on kellari. Kirjoitan naiseudesta ja äitiydestä hyvän maun rajoilla.
Kategoriat: perhe, äitiys, sarkasmi
Suosituimmat: 129
Kuumimmat: 164
Uusimmat: 9

Torstaina sain aikaan hirvittävän ärsytyksen. Tiedättekö sellaisen, kun tekisi mieli paiskata muutama tavara ja sanoa muutama ruma sana. Ehkä itkeäkin muutama kyynel. Eikä se päästänyt otteestaan töiden jälkeenkään. Suoraansanottuna itutti. Kaikki. Oikein piti vielä keksimällä keksiä syitä, miksi tämä elämä on pilalla.Pyykkiteline 20 senttiä väärässä paikassa. Se saa...ppaan uuni ei taas syty. Ruoka huonoa ja lapset ärsyttäviä.Pää tuntui räjähtävän ihan justiinsa. Siihen laittelen kaksi tuntia...

Aamulla töihin lähtiessä huomasin portin toisella puolella pari jäniksen papanaa. Lähelle ne uskaltautuvat. Olen kyllä pyöritellyt sitä mielikuvaa päässäni, mitä tapahtuisi jos se portin tälle puolelle eksyisi. Mutta toistaiseksi tyytyvät vain ärsyttämään aidan takana ja tekemään tarpeensa tarkoin suunnitellulle kakkavapaalle- alueelle. Tosin sehän koski vain koirankakkaa. Papanat näytti yllättävän tutuilta. Juu, Royal Caninin säkissä. Laitoin yhden pavun säkistä papanoiden viereen ja...

Päätin syödä vielä yhden erän joulutorttuja, kun tarpeita oli jäänyt joululta. Sehän tuntuu miltei väärältä paistaa torttuja tammikuussa. Omatuntoa kolottaa, ihan kuin varastaisi jotain. Koska säästän, käytän entistä leivinpaperia. Väristä päätellen, ei mene enää kolmatta kertaa. Kun nämä ylijäämätortut oli valmiit, mietin, miksi maku oli niin suolainen. Johtuneeko siitä, että edellinen ruoka paperilla oli ranskanperunat ja suola.Siinä syödessä omatuntoa ei kolottanut lainkaan. Nämä ovat...

Koska hinnat jatkavat nousua ja palkka pysyy edelleen vain samana, on ollut pakko miettiä, mitä sitä sitten keksisi. Koska suomalaisesta ruuasta luopuminen ei ole vaihtoehto, erosin kirkosta. Meidän perheessä tämä on mennyt toisessa järjestyksessä, mitä yleensä. Ensin erosi mummo, sitten minun vanhemmat. Ja nyt minä. Oliko kyse siis puhtaasti rahasta? En usko Jumalaan, enkä koe itselleni kirkkoa tärkeäksi. Viimeiset uskonrippeet menivät, kun istuin sukulaisen ristiäisissä oman vauvani...

On taas sitä tahtia veistelty origameja räkäpapereista, että ei ole joutanut töihin, saati somettamaan. Sanoinpa viikko sitten, että jos nyt viikon oisi terveenä. Tasan seitsemän päivää sitä kesti. Voitteko kuvitella. Blogin sijaan taidankin perustaa sellaisen Räkäennustajan- puhelinpalvelun. (Valitettavasti tämä EI ole kuvituskuva)Antibioottikuurihan loppui just kolme päivää sitten. Ei oo tämä minun vaivani niin iso, että kannattaisi lääkäriä häiritä. Ja jotenkin minusta tuntuu, ettei...

Ihan vain arvelin tulla pröystäilemään, kun oli vara ostaa juustoa. Korjattakoon sen verran, että palkkapäivä, kuinkas muuten. Olen taas iloilla seurannut, kun vuosi vaihtui ja ihmiset muuttuvat. Paremmiksi luulisin. On se vain jännä, että kysyisenä päivänä, kun kello lyö kaksitoista, kaikki muuttuu. Ihan ykskaks. Se muutos voisi tapahtua ihan milloin vaan. Mutta ei, se on tuo joulukuun ja tammikuun välinen maaginen yö. Silloin kaikki tuntuu menevän uusiksi. Tulee uusi minä ja uudet tavat....

Tiedättekö sen mainoksen hotellista. Pyörii jatkuvasti ja siinä epäonninen mies pudottaa sormuksen ja se kiertää kädestä käteen ja palautuu omistajalla. Ja luvataan tehdä elämyksiä. Mietin tässä kaksi viikkoa sairastaneena, että kun se sormus siihen lasiin tipahtaa ja se on käynyt kymmenen ihmisen kädessä, että morsiamellahan siinä melkoinen coktaili kätösissä. Sormuksen lisäksi liuta pöpöjä. Juodessaan vain ajattelee, tuleeko noro vai korona. Tai eihän se morsian sitä tiedä, mikä sieltä...

Veikkaan kyllä, että tuon niminen ohjelma ei ihan neloselta tulisi. Se oli siis Mädät Omenat. Mutta melkein. Joulunihme vain jatkuu, sairaana edelleen. Olen kokeillut löytää oikotietä. Mutta ei, umpikuja umpikujan perään. Kolmen V:een-taktiikka: Väsy, vilu ja vitutus. Kun toinen helpottaa, toinen nostaa päätään. Kaikki tuntuu raskaalta, jopa blogin kirjoittaminen. Kahvi maistuu pahalta ja ruoka ei maistu. Mutta kiva sitä omatekemää ruokaa on toki katsella. Uhmaikäinen haluaa piilosta ja...

Tässä on ollut kaikki joulun ainekset kohdillaan. Kun sairastui juuri sopivasti ennen joulua, niin valmistelut tuntui yllättävän raskaalta. Hirveä paine lahjoista. Onko nyt jotain sopivaa ja tarpeeksi. Pettyykö lapset taas kerran, kun ei ole sitä megasuperhienoo lahjaa. Siitä kun aattoaamuun selvisi hengissä hirvittävässä horkassa, niin olikin sellaista taikaa ilmassa. Pölyä ilmeisesti, aivastuksista päätellen. En pullottanut kyyneleitä, mutta räkää senkin verran. Noin kolme litraa, ei huono....

Olen nyt parin viikon ajan tehnyt vääntöä tuo naamakirjan kanssa. Kun se ei vain halua, että minä pysyn sisällä. Tätä leikkiä on jatkettu joka ilta. Istuntosi vanhentui, kirjaudu uudelleen. Kirjautuisinhan minä, jos voisin! Miksi?!! Olen päivitellyt sovelluksen: Mikä hel...ikopterin v...attu sinua vaivaa! Olen puhunut kauniisti: Menisit nyt ja pysyisit siellä. Olen heittänyt puhelimen olan yli ja kironnut koko saa...vin somea hevonheitukkaan. Ei oo ole auttanut ei. Olen kuullut, että Tinder...

Tiedättekö sen ihmisen, jonka kanssa ei vain saa juttua edes säästä? Ei sitten mitenkään. Kävin taannoin tuossa lapsen kanssa hänen ystävänsä synttäreillä. Kavereita ovat lapset, ei me aikuiset. Tässä on se jännä pointti, että kuin menisi sokkotreffeille. Ikinä ei tiedä, minkälainen ihminen siellä on vastassa. Kaarran pihaan ja koti on hieno. Uudet autot ja ilmalämpöpumput. Vanhempi avaa oven ja minua vastaan tuijottaa todella kaunis nainen. Viimeisen päälle hän kuin talokin. Katson omia...

Jos tässä nyt haluaisi rikastumaan päästä, niin hyvä keino voisi olla mainostaminen blogissa. Mutta miten, mitä, missä, milloin? Blogspot antaa mahdollisuuden luoda suhteellisen helposti adsense-tilin. Sillä googgeli tiputtaa mainoksia ja eurot ropisee vain tilille. Tämä näyttää ulkoisesti melko helpolta vaihtoehdolta. Mutta ei se sitä ollut. Kun tutustuin aiheeseen, ei se sitten tainnut ollakaan niin helppoa rahaa. Adsense laittaa mainoksia blogiin kyllä, mutta niistä saa vain senttejä tai...

Koska kaikki(anoppi) valittaa, että miksi meillä ei ole joulukoristeita. Tai miksi meillä on vielä kesäverhot ikkunassa. Koska mulla on ainainen kesä, jouluna vain vähän viileämpi. No ei noin aurinkoista kuitenkaan. No koska olen miltei yhtä tunnettu joulun vihaaja kuin Grinch, ajatus ällötti. Mutta paineen alla murruin, koska lapset katsoi minua kuin joulupukkia ostarissa. No, päätin hommata kranssin. Tai no, lainasin äidiltä. Anteeksi äiti. Mutta se oli jotenkin tylsä,...

Aamulla en herännytkään kuten tavallisesti, täysin pirteänä aamukuudelta, täydelliset meikit päällä, merkkibyjamassa. Peitto tuntui painavalta ja silmien avaaminen sattui. Kirosin taas vanhan talon seinät. Yöpukuna vain 452 vaatekerrastoa, pari lisää ja kahvinkeittoon. Askel tuntui omituisen raskaalta ja kahvinkeitin oli viisitoista metriä kauempana kuin normaalisti. Vilkaisen peiliin ja ihailin tuota harvinaisen harmaata hipiää. Niska veti väkisin kyyryyn, selkä koukkuun. Jaahas, olen...

Kun on jauhanut tätä blogia pari vuotta, niin nyt on sitten se aika miettiä, että toiskohan tämän ulos kodinhoitohuoneen kaapista. Sitä käy sisäistä kamppailua siitä, onko se teksti tarpeeksi hyvää blogiksi. Opin olemaan miettimättä. Tämä on minun epäonninen blogi, joka on just sellanen kuin sen haluan. Kirjoitan juuri siitä, mikä tuntuu hyvältä, oli se sillä hetkellä lapsen kalsarit taikka rakkaus. Olen jättänyt jo kauan sitten muiden miellyttämisen. Koska se ei vain toimi. Olen tehnyt...