Kirjablogi
Kategoriat: kirjablogi, kirjat, kirjallisuus
Suosituimmat: 11
Kuumimmat: 13
Uusimmat: 450

Kirjailja teleporttaa lukijan sekunnissa 1920-luvun Berliiniin ja queer-maailmaan. Yllätyin, en lainkaan tiennyt, mitä tuleman pitää - en ollut lukenut kirjailijan aiempaa teosta, mutta jostain suositus jäi mieleeni ja onnistuneesti olin varannut uutuuden kirjastosta hyvissä ajoin. Mainio yllätys! Helsinkiläinen Harriet matkusti Berliiniin ystävänsä Bennyn kanssa hankalan haasteen vuoksi. "Muutoksensa myötä hänestä oli tullut julkista omaisuutta, jota saatettiin tarkastella avoimesti, mutta...

Anne Tyleria olen lukenut kasarilta saakka ihastuneena hänen tapaansa kertoa arkisia asioita merkityksellisinä, kuin säihkeellä esiin nostettuina. Vieläkö ote puree? Puree se! Luin hykerrellen tyytyväisenä uusinta, jossa tuttu kerronta on läsnä. Kirja on läpileikkaus eräästä perheestä - ei enempää mutta ei vähempääkään - vuosikymmenien mittaan. "Sn lisäksi, että perheessä oli pieniä ja isoja, oli myös järki-ihmisiä ja hoopoja. Tai - Lily-tädin mukaan - hankalia ja helppoja. Lily-tädin...

Maastamuuttajat-sarja on ruotsalainen klassikkoPohjois- Amerikkaan muuttavista siirtolaisista 1840-luvulla. Keskiössä on Karl Oskar Nilsson ja hänen vaimonsa Kristina perheineen. Seitsenosaisen sarjan aloitusosa selittää taustat ja syyt siirtolaiseksi lähtöön, kakkososa kuvaa merimatkaa Atlantin yli, kolmosessa saavutaan uudelle mantereelle, nelosessa asutaan jo uusilla tiluksilla. Osissa 5 - 7 Karl Oskar perheineen ja läheisineen elää Amerikan arkeaan, johon limittyy maan historia, kuten...

Joonatan Tolan omaan lapsuuteen pohjautuva kirjasarja jatkuu toisella osalla, joka on yhtä sydäntäkivistävä ja hurjahuumorinen kuin ensimmäinen, Punainen planeetta. Jos ei jopa vahvemmin vaikuttava, sillä lapsille tässä osassa on tapahtumista isommat seuraukset. Ensimmäinen osa keskittyi isään, tällä kertaa pääosassa on perheen äiti. Hän kärsii MS-taudista ja monesta muusta vaivasta, kuten nyt leskenä miehettömyydestä. Siitä aiheutuu sossun kanssa ongelmia, sillä äidin kykyä huoltaa ja hoitaa...

Ruumisarkku aiheena ei liene riemastuttavin, mutta ei pelottavinkaan. Hautausurakointi on kunniallinen elinkeino, johon olen tuntenut outoa vetoa katsottuani nerokkaan Mullan alla, Six feet under -sarjan, ensin joltain maksukanavalta ja myöhemmin omikseni hankituilta dvd:eiltä (näinkin vanhanaikainen voi olla!). Myös Marko Kilven Undertaker-sarja toi lusikkansa soppaan. Lautapalttoo on valoisa tarina oman tien löytämisestä, työn tekemisen palkinnosta, rakkaudesta ja tulevaisuuden...

Mikä sen hilpeämpää luettavaa kuin kurjuuden kuvaus. Jostain syystä niitä oli kertynyt lukupinooni useita. Toivon sen symboloivan päättynyttä vuotta, ei tätä alkanutta. Vaikkei hilpeältä vaikuta: olen ollut flunssassa, kärvistellyt työpaineissa ja kokenut ikävimmät kelit Helsingissä ikinä viime viikkoina: sataa vettä, räntää ja kipeästi vihlovaa terävää lunta, jopa yhtä aikaa ja vaakasuoraan, jäiset kadut kutsuvat kaatumaan. Ja samalla tajuan hyvin ensimmäisen maailman ongelmani. Taivaalta ei...

Venäjän hyökkäyssota pakotti ukrainalaiset pakenemaan sankoin joukoin kotoaan. Omien evakkojemme kokemukset itänaapurin vallatessa osia Suomesta tuntuvat nyt arvokkailta tietää ja ymmärtää. Pakolaisuus puhuttaa, jatkossa yhä enemmän, luulen, kun ilmastokriisi alkaa vaikuttaa toden teolla. Minna Kettusen kirja on siten erittäin kiinnostava ja informatiivinen. Vaikka kirja on tehty fiktion muotoon, se kuvaa konkreettisesti karjalaisen Salmin pitäjän Kirkkojoen kylän väen evakuoinnista Savoon,...

Vuosi 2022 oli pomppuinen, eikä sitä kokonaisuutena jää ikävä. Maailman ja yksilöiden kriisit tummensivat taustalla mukaviakin hetkiä, vaikka itselläni oli kaikki tavallisesti ja hyvin. Antoisa työ ja perheeseen keskittynyt vapaa vuorottelivat. Lukeminen innostaa aina kun siihen on mahdollisuus. Tekstin lumo ei heikkene, tapahtui mitä tahansa. Luettujen määrä pysyi naurettavan samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Laskin luetuiksi 164 kirjaa, joista 82 oli kotimaisia vuoden 2022 kirjoja ja 44...

Otsikosta huolimatta kirja ei tarjoa strömsömäisiä ohjeita puolison nirhaamiseksi (ettet odota liikaa, sori). Mutta se kertoo sata ja yksi tapaa kertoa tapahtumasta. Kyse on erilaisten kirjoitusmetodien esittelystä. Miten rikasta ja nautinnollista kielen kanssa työskentely ja leikittely voi olla, näyttävät taitavat tekijät. Selväksi käy paitsi kova ammattitaito myös ilo, jolla kirja on koottu. Ja lukija saa parhaat palat molemmista, eikä voi kuin äimistellä ja taipua vauhtiin...

Yllätyin: eihänkirja ole lainkaan niin huono kuin muutama lehtikritiikki on antanut ymmärtää! Löysin paljon samastuttavaa ja tuttua pohdintaa, kirjailijan kanssa saman ikäluokan ihmisenä. Kuten tämän: "Kaipaan omaa rauhaani, mutta jäädessäni yksin voin huonosti." Kirja on siis muistelmaa, omasta elämästä kirjoitettua. Joku kriitikko puhui oman navan kaivelusta, mutta eikös se ole keskeinen muistelman idea? En muista, että Tove Dittlevsenin muistelmia tai Saara Turusen tuotantoa olisi kuvattu...

Työ- ja joulukiireissä on tullut luettua hajanaisesti sitä sun tätä. Lähinnä dekkareita, joita käytän pikarentoutukseen ja ajanviettoon. Niistä vain ei tule juuri blogattua, koska hujahtavat nopsaan ja valitettavasti usein myös pois mielestä yhtä vauhdikkaasti. Kirjaan nyt muistiin muutaman pinostani, jota olen mässäillyt ja tuhlaillutkin; osa joutui kirjastoon avaamattomana ja joitakin jätin suosiolla kesken, kun ei vain napannut. Johanna Savolaisen toisinkoisen tarina liikkuu Kotkassa ja...

Koronapandemia päästi ihmiskunnan helpolla, kun vertaa historian pahimpiin kulkutauteihin. Tai mahdollisiin tuleviin, joista jokin saattaa romahduttaa koko kovalla työllä rakennetun sivilisaatiomme. Kuten kirjassa Asema 11 käy. Synkkä asetelma aloittaa kirjan, joka koukuttaa, muttei mässäile kauheuksilla, joita aihe saattaisi lietsoa. Kumma kyllä, tarina on jopa lohdullinen. "Tuli influenssa, joka räjähti maapallolla kuin neutronipommi, tuli romahduksen aiheuttama sokki ja ensimmäiset...

Monika Helferin esikoisromaani Roskaväkeä ja sen jatko Missä isä on? kertovat Helferin perheen tarinaa itävaltalaisessa vuoristokylässä. Helferin äiti Grete oli yksi kauneudestaan kuulun Marian ja komean Josefin lapsista, jotka joutuivat pienestä pitäen taistelemaan elintilasta, joskus hengestäänkin surkean köyhissä oloissa. Heillä oli mökki ja navetta kaukana muusta naapurustosta, joka suhtautui perheeseen epäluuloisesti monesta syystä ja nimitti tätä roskaväeksi. Yksi syistä oli se, ettei...

Jouluna saa nauttia perinteistä, eikä historian tuntemus ole koskaan kenellekään pahaa tehnyt. Siksi kirjabloggaajien joulukalenterin luukusta 12 putkahtaa perisuomalaisuutta ja historiaa kuvaava komea episodiromaani Suomaa. Se kuvaa maamme tarinan kiehtovin kertomuksin eri vuosisadoilta 1600-luvulta 2000-luvulle. Kertomuksia yhdistää yksi paikka ja maisema, metsän ja suon ympäröimä tila, Nevabacka. "Matts Nevabacka oli sisukas mies, joka ei työtä pelännyt. Hän kaatoi korkeita kuusia ja...

Oletko juhlatuulella? Tai muuten vain väsynyt dystopiaan, murhiin, maailmanlopun ennustuksiin ja kaikkiin kauheuksiin? Etsitkö luettavaa, joka on lempeää, nokkelaa ja hauskaa? Ehkä sellaista, jonka voisi antaa joululahjaksi melkein kenelle vain? Esittelen kaksi kirjaa tähän kategoriaan: molemmat liittyvät suomalaisille rakkaaseen aiheeseen, luontoon, ja suomalaisuuteen ylipäänsä, mikä tänään on oikein sopivaa. 1. Heli Laaksonen: Luonnos. Heli Laaksosen iloisuus on tarttuvaa lajia, nauttii...